Sauna, mikä ihana asia se onkaan!

En tiedä, milloin lenkkisaunat taloyhtiöissä ovat alkaneet yleistyä, mutta olivat milloin tahansa, se on loistava keksintö. 

Muutin nykyiseen asuntooni noin viisi vuotta sitten, ja olen viihtynyt hyvin. Vaikka lähellä on koulu, kaupungintalo, junarata ja kaikki palvelut, ovat talonyhtiömme ja sen lähiympäristö rauhallista aluetta. Muuttaessani tähän, kyselin saunavuorojen perään. Ei ole, minulle vastattiin. Sauna on poissa käytöstä, koska se on huonossa kunnossa. HARMI! Rakastan saunomista. Onneksi vaihtoehtoja löytyi.

Muutamaa vuotta myöhemmin taloyhtiömme juhli 30-vuotisjuhlia. Oli kaunis elokuinen sunnuntai, kesäisen lämmintä. Istuimme pihalla, söimme, juttelimme ja lauloimme yhdessä. Joku illan mittaan esitti taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle, että eikös tuon A-rapun saunan voisi korjata? Hieman vitkasteltuaan, puheenjohtaja alkoi kuitenkin lämmetä ajatukselle ja vuodenvaihteessa alkoi remontti. 

Eipä aikaakaan, kun saimme postiluukusta lapun, jossa kerrottiin, että saunavuoroja voisi varata tietyille illoille, mutta torstait oli pyhitetty lenkkisaunoille. Harmittelin mielessäni, että taas on mun tuuria tämä juttu. Se ainoa arki-ilta viikossa, jolloin juuri koskaan en taatusti ehtisi saunaan - paitsi kesällä. Joskus alkukesästä ohimennen mainitsin lenkkisaunan lauteilla istuessamme naapurirapun mammalle, että harmittaa hiukan, kun en koskaan juuri ehdi torstaisin saunaan. Mamma vaan totesi, että onhan se vähän sääli, niin, ja keskustelu jäi siihen...

Kunnes...

Syksyn ja talven riennot alkoivat parisen viikkoa sitten ja rajaavat taas lenkkisaunamahdollisuuteni lähes olemattomiin - pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä samainen mamma, joka kesällä ei ottanut kantaa puoleen tai toiseen asiassa, oli jälleen alkuillasta saunaseuranani. Yhtäkkiä hän sanoi: saat käyttää hänen keskiviikkovuoroaan hyväksi ja tule vaikka saunomaan hänen kanssaan, aina kun ehdit...

Joskus naapurit vaan ovat ihan parhaita! Ihana mamma! ;-)