...tai sitten en.

Minulla ei sinänsä ole mitään vanhaa lastenlorua saati vanhaa perinnettä vastaan, jonka tarkoituksena oli toivottaa terveyttä ja menestystä tulevaksi vuodeksi taloon..Vain se tökkii, että vanhasta tavasta on tehty turhan kaupallinen juttu.

Muistan itsekin loruilleeni samaa lorua pääsiäisen alla, kulkeneeni pikkutrullina koulualueemme asuntoloissa ja saaneeni palkaksi lähinnä suklaamunia. Ei siinä mitään, kivaahan se. Ei minulla suklaamunia vastaan pääsiäisenä ole edelleenkään.

Mutta...

Kun nykyajan lasten ja varsinkin heidän (vai liekö vanhempien?) kilpavarusteluaan katselee näin pääsiäisen alla, alkaa kiukku nousta. Mihin on kadonnut se aito lapsenomaisuus ja sen virpomisen hyvää tarkoittava merkitys? Kierretään näennäisesti pikkukorien kanssa ja toivotetaan hyvää pääsiäistä. Loruhan loppuu sanoihin "vitsa sulle, palkka mulle." Nii-in. Mutta kun se palkka tuntuu joillekin tarkoittavan samaa kuin rahaa. 

Eilen alueuutisissa haastateltiin pikkutrulleja huomisen palmusunnuntain edellä. Jutussa kerrottiin, kuinka pikkutrulleja suorastaan pyydetään jonkin sovelluksen avulla, että tulkaa soittamaan ovikelloa ja virpomaan. Eräältä trullilta kysyttiin, mikä hänen mielestään on sopiva palkka virpomisesta? Trulli vastasi vähän venytellen, että ehkä euro.

No, se kuulostaakin kohtuulliselta. Se ei ole vielä ahneutta, onneksi. Valitettavan monet nykyajan vanhemmat ja lapset kuvittelevat virpomispalkan tarkoittavan samaa kuin ylimääräinen viikkoraha. Väärin meni. Ainakin, jos minulta kysytään. No, jokainen taaplaa tyylillään, antaa mitä antaa. Minä puolestani poistan ovikellon patterin tänäkin palmusunnuntaina. Minun ovella trullit vetävät vesiperän.

Silti ihmettelen, miksi perinteisestä ja kauniista hyvän tulevan vuoden toivotuksesta on tehty kaupallista pelleilyä?